Tässä tosiaan viimenen kahen viikon päivitys ennen junareissun alkua. Tätä kirjoittaessa on vähän jo kiire pakata ja muuta että ei ole mikään Pulitzerin arvoinen suoritus kyllä.
Senior breakfast oli oikein tyylikäs tapahtuma. Ruoka oli mahtavaa ja pöytäseura myös; istuin muiden Taftin vaihtareiden kanssa. Syönnin jälkeen otettiin kuvia ja kirjoteltiin toisimme vuosikirjoihin takasivuille hyviä muistoja (hyvin amerikkalainen tapa, mitä en aluksi edes tiennyt!) Sitten katsottiin tunteikas video mikä oli kuvattu koko vuoden ajalta eri senior tapahtumista, vilahdinpa itsekin ko. filmillä. Sen jälkeen jäähyväiset ihmisille ja takaisin koululle.
Soitin koululta Gillesille joka olikin kipeänä joten oli parempi että siirretään meidän hengailu toiseen kertaan. Perjantai-illan siis vaan pyörin kotona. Lauantaiaamuna sitten Casara (jenkki joka lähtee ensi syksynä vaihtoon Italiaan) ja saksalainen Ole tulivat hakemaan matkalle kohti San Diegoa. Poimittiin vielä Nathan Uudesta Seelannista kyytiin puolimatkassa. Saavuttuamme ranskalaisen Manonin talolle, suunnattiin kohta rantaa ja paikallista rantakatua. Siellä hengailtuamme muutaman Manonin kaverin kanssa mentiin takaisin talolle ja uima-altaalle rentoutumaan. Sieltä sitten ajettiin toiselle rannalle hengailemaan nuotion äärelle. Rantanuotion jälkeen katsottiin muutama leffa talolla ja sitte unille.
Sunnuntaina nukuttiin pitkään ja laiskoteltiin aamupäivä. Kahen aikoja iltapäivällä suunnattiin kohti I Love This City San Diego teknomusiikkifestivaalia. Ei yleensä ole mun tapasta musiikkia mutta kyllä siitä lopulta pääsi tunnelmaan mukaan ja oli oikein mukavaa. Erityisesti pääesiintyjä Skrillex oli tosi mukaansatempaava. Konsertin jälkeen palailtiin talolle ja taas katsottiin muutama laatuelokuva ennen nukkumaanmenoa. Maanantaina sitte aamupäivästä lähdettiin ajamaan takaisin kohti Losia onnistuneen viikonlopun jälkeen. Olin sen verran väsynyt etten tehnyt mitään loppupäivänä.
Tiistaina oli Taftin valmistujaiset, eli graduation. Ennen sitä menin Benin luokse hengaamaan Zachin ja Cameronin kera. Henk. koht pystyin vain katsomaan itse graduation seremoniaa vain katsomosta (mulle kerrottiin jo syyskuussa että mun ei anneta osallistua), mutta Zach seniorina antoi mun laittaa kuuluisan kaavun ja hatun päälle, sainpahan kokea miltä se tuntuu. Seremonia oli oikein mukava, vaikkakin hiukan pitkästyttävä. Kohokohta oli kun 2 karhu ja pingviini pukuihin pukeutunutta jätkää juoksivat kentän poikki USAn lipun kanssa, huom. ei ollut osa showta.
Keskiviikkona palasin taas koululle Rotarykokouksen jälkeen, tällä kertaa reenamaan jenkkifutisjoukkueen kanssa. Junareissulla kun ei tule kuitenkaan tehtyä yhtään mitää urheilullista nii sama oli hikoilla, muutakaan tekemistä ollu. Sama juttu torstaina. Perjantaina ei ollut punttireenejä, enkä oikeen jaksanu tehä mitään. Lauantaina herättiin Ursulan kanssa aikaseen ja mentiin Rotarypiiri 5280 piirikokoukseen. Siellä mun ja Gillesin piti kertoa omista kokemuksistamme ja mainostaa vaihtariohjelmaa. Sieltä lähdinkin sitte Arturon kyydissä niille katsomaan Los Angeles Kingsin Stanley Cup finaalisarjan toista ottelua. Jännittävien vaiheiden jälkeen Kings voitti, ja sainpa vielä mahanki täyteen hyvä grilliruuan ansiosta. tapasin myös Sandran vierailevia sukulaisia.
Sunnuntaina mua tultiin taas hakemaan Arturon ja Sandran sukulaisporukkaan. Garrickilla nimittäin oli graduation samana päivänä kun Taftilla, joten nyt sukulaiset päättivät tilata sille ns. partybussin, eli bussin jossa on pirskeiden ainekset sisällä. Ajeltiin ilta ympäriinsä johon kuului kolumbialaiseen tapaan tanssiminen ja äänekkäinä oleminen. Oikein mukavaa oli.
Maanantaina taas sitte punttailemaan ja juoksemaan koululle. Sama juttu tiistaina. Keskiviikkona olikin sitte oikeestaan paras koulun järjestämä tapahtuma, nimittäin Grad Night Disneylandissa ja California Adventure Parkissa. Saavuttiin Disneylandiin joskus 5 aikoja iltapäivällä ja oltiin takasin koululla vasta seuraavana aamuna kuuden aikoihin. Se oli mun ensimmäinen kerta Disneylandissa, joten tuli pikkasen lapsettava olo, erityisesti kun näin ssen elokuvien alusta tutun linnan. Käytiin monissa eri laitteissa ja illan päätteeksi koko huvipuisto oli vain senioreiden käytössä. Siellä oli myös pari isoa dj-lavaa, joiden ympärillä ihmiset (minä mukaan lukien) tanssi ja juhli. Hengasin oikeastaan koko Grad Nightin taas vaihtareiden kanssa, joita tulee kyllä ikävä. vaikka ei olla saman järjesötn kautta, niin tietynlainen yhteisöllinen olo meillä oli. Osa niistä lensi kotiinsa jo seuraavana päivänä, joten piti jättää haikeat jäähyväiset. Muuten ilta oli todella upea ja ikimuistoinen.
Torstaina nukuin pitkään edellisyöstä väsyneenä. Oltiin sovittu yhden Taftin saksalaisvaihtarin Michael kanssa että mennään yhdessä syömään, koska se olisi viimeinen kerta kun nähdään ennen kun sekin lentää takaisin kotiin. Mentiin tosi hyvään kiinalaiseen ravintolaan ja nautittiin oikein muhkea ateria, sekä puhuttiin meidän omista vaihtovuosista. Syönnin jälkeen sanottiin jäähyväiset ja lähdettiin eri suuntiin.
Perjantaina oli taas Rotarypiiri kokous, tällä kertaa piirin 5260. Menimme illastamaan Ursulan kaa hienoon hotelliin noin 150 muun rotarylaisen kera. Taas mun piti kertoa hiukan vuodestani ja mainostaa tätä hienoa kokemusta, mihinkä kyllä en tunnu kyllästyvän. Lauantaina heräsin kohtuu aikaseen kesälomapäiväksi ja menin taas Universalin Studioille, nyt laskujeni mukaan neljättä kertaa. Mikäs siinä, kausikortin kanssa. Siellä treffattiin Gillesin ja Warrenin kanssa, koska halusimme kokea sinne tulleen uuden Transformers 3D laitteen. oli ihan viihdyttävä vekotin. Sen lisäksi käytiin parissa muussa hyvässä kieputtimessa, lounaan jälkeen suunnattiin rannalle frisbeen heittoon. oli Gillesillä ja Warrenilla tekniikka kieltämättä hiukan paremmin hallussa. Sen jälkeen Warren jätti meidät paikalliselle ostarille kiertelemään, mistä ostin "uskollisena" Kings fanina niiden lippiksen. Tämän jälkeen hengailtiin Gillesin muutaman, Big Bearista jo tutun kaverin kanssa. Illasta päätettiin mennä yhden näiden kavereiden luokse katsomaan Manny Pacquaion tittelin puolustusyritysnyrkkeilymatsia. Vaikka sen olisi pitänyt selkeästi voittaa, nii tuomarit päättivätkin toisin, ja oikeastaan ryöstivät mestaruusvyön vastustajalle. Ottelun jälkeen mentiin Gillesin kaverin, Darrylin luokse syömään, ja sinne lopulta jäätiin myös yöksi.
Seuraavana aamuna käveltiin Gillesin kanssa takaisin Warrenille, josta Ursula ja Joe tulivat mua hakemaan. Sain ilmeisesti jostain allergisen reaktion ja silmiäni kirveli tosi pahasti koko päivän, vesi vain valui silmistä ja nenä oli tukossa. Koetin vain palautua koko päivän enkä tehnyt yhtikäs mitään. Maanantaina oli taasen reenipäivä. Rehkimisen jälkeen Ava tuli hakemaan minua koululta serkkunsa Gustavon kanssa. Kingsillä oli nimittäin mahdollisuus voittaa Stanley Cup ja päätimme mennä katsomaan sitä arenaan läheltä olevalta isolta näytöltä. Paikalle päästyämme kuitenkin huomattiin että poliisit olivat päättäneet että ottelua voi katsoa vain ravintoloissa, joten änkeydyimme Club Nokiaan katsomaan matsia. Selkeän voiton jälkeen koko Losin keskusta oli aivan sekaisin ja ihmiset juhlivat Kingsien ensimmäistä mestaruutta 45 vuoden odotuksen jälkeen. Lätkäfanina osaan kyllä tuollaista suoritusta arvostaa.
Tiistaina (jälleen punttireenien päätteeksi) Arturo tuli hakemaan koululta Sandran siskon Yvonnen kanssa, ja kävimme hakemassa pakatut tavarani, joita en ota mukaan junareissulle. Veimme ne suomalaisen lähetysyrityksen terminaaliin mistä hyvin huokeaan hintaan sain kaiken roinani matkaan. Tod. näk. ehdin kotiin ennen niitä, mutta kyllä minä sen verran pärjään. Sieltä menimme sitten talkshown nimeltä Chelsea Lately kuvauksiin. Arturo oli taas saanut jostain sinne eturivin liput. Oikea tekonaurun juhlaa, mutta olipahan erilainen kokemus. Kuulemma näyin telkkarissa parin sekunnin ajan sinä iltana.
Eilen keskiviikkona olikin sitte viimeinen päivä Taftissa. Hiukan apein mielin vedin viimeisen reenini Amerikoissa, ja sanoin jäähyväiset kaikille pelaajille ja valmentajille. Hehän antoivat minulle mahdollisuuden pelata amerikkalaista jalkapalloa USAssa! Heti reeneistä mentiin Benin, Justinin, Michael Aminin, Omidin, Hovsepin, Zachin, Naten, Cameronin, Richien ja Simonin kanssa syömään hyvää italialaiseen ravintolaan, josta ne olivat jo etukäteen varnneet pöydän. Ne maksoi mun ruuat ja juomat. Sieltä mentiin jätskiostosten jälkeen Hovsepin talolle pelaamaan biljardia. Siellä sain suurimman yllätykseni, kun ne antoivat minulle jäähyväislahjaksi Justinin vanhan, mutta toimivan Xboxin, ohjaimen ja pelin. Vau, olipa hieno teko! Pitkittyneiden ja surullisten jäähyväisten jälkeen Ben ajoi mut kotiin. Kyllä tulee ikävä tota porukkaa ja koko Taftia, vaikka ei se aina mennykää ku elokuvissa
Tässä siis tämä, seuraavan kerran tod. näk. laitan tänne kuvia junareissulta koto-Suomeen päästyäni. Kyllä se vain vuosi hurahti nopeaan. Mutta nyt junareissulle ja tulta päin!
Ps. en ehi nyt laittaa kuvia, tulevat sitte joskus myöhemmin
