Mukavaa... mutta turhauttaa

Kuten luvattua ei tällä kertaa menny yli viikkoo edellisestä kirjotuksesta. Mutta en taida ihan joka päivä kuitenkaa ehtiä kirjoitella.

Eli viikonloppu oli jälleen kerran toimintaa täynnä. Lauantaina lähettiin talolta 12 aikaan päivällä ja tultiin takaisin yhden aikaan aamuyöllä. Piiiiiitkä päivä. Ensin mentiin hakemaan toinen vaihto-oppilas kotoaan. Leonard on 16-vuotias saksalainen, joka itseasiassa asuu ensimmäiset 6 kuukautta sen perheen luona minne minä menen asumaan tammikuussa. Mutta heistä enemmän sitten kun se on ajankohtaisempaa.

Joten Leon haettuame mentiin rakentamaan venettä. Siellä tapasin toisen vaihto-oppilaan, Alman Espanjasta. Meidän vaihtareiden pitää rakentaa vene pahvista, millä sitten kisataan lokakuun alussa muita Los Angelesin Rotaryihmisiä vastaan. Melkosen iso homma mut eiköhän tuo tule tehtyä pikkuhiljaa.

Parin tunnin ahertamisen jälkeen lähettiin kohti Home Depot Centeriä eli Chivas USAn kotiareenaa. Toinen paikallinen, ehkä hieman tunnetumpi joukkue on LA Galaxy. Ikävä kyllä unohin ottaa kameran mukaan peliin, eli siitä ei nyt ole tällä hetkellä kuvia. Mutta ei kyllä kotijoukkueen pelissä ollut mitään kuvattavaakaan: 70 minuuttia 11 vs 10 ja hävisivät 1-0. Ei ollut valmentajalla hirveästi sanottavaa lehdistötilaisuudessa, johon host-isä Arturo sai hommattua liput. Huipputapahtuma, mutta olisivat voinu voittaaki. Pelin jälkeen käveltiin Leon ja Alman Hollywood Bulevardilla, mikä oli vähän erilaisempi kokemus kuin päiväsaikaan. Paljon ihmisiä menossa klubeille, ja olihan siellä joku jo käsiraudat ranteissa. Kottin kuitenkin päästiin turvallisesti pitkän päivän jälkeen.

Sunnuntaina mentiin katsomaan Arturon ja Sandran kummitytön tanssiesitystä. Ei mikään maailman kiinnostavin tapahtuma mutta kulttuuria sekin. Illalla käytiin lähipuistossa, jossa on joka toinen sunnuntai konsertti ja ihmiset kerääntyvät istuskelemaan ja syömään. Sattumalta törmättiin Leoon ja hänen host-vanhempiinsa Ursulaan ja Joeen. Vähän aikaa siinä hengailtiin ja juteltiin. Tavattiin Leon kanssa jopa kongressiedustaja Brad Sherman. Kyllä taas uni maistu "rankan" viikonlopun jälkeen.

 Alkuviikko mennyt koulun osalta ihan jees. Matikan tuntien terminologiakin alkaa pikkuhiljaa tarttua. Mutta.... se jenkkifutis...... En oo vieläkää saanu lääkärin aikaa että saisin etureiteni näytettyä, joten host-vanhemmat ei oo antanu mun reenata. Turhauttaa ihan mielettömästi vain seisoskella sivurajalla jaeskellen vesipulloja. Toivottavasti saan järkättyä tilanteen jotenkin...

1) Go Chivas...or not
2) Puistoa
3) Leo, herra Sherman ja mä (huom! hymy)
4) Outoja ihmisiä Losissa
5) Meikä ja Leo, taustalla nykyinen host-äiti Sandra ja tuleva host-äiti Ursula

Hups, vähä venähti....

Anteeksi kaikille jotka tätä blogia seuraa että kesti näin kauan kirjoitusten välillä. Ollu nii paljo tekemistä että ei sitä aina ehdi. Eli nyt tulee yli viikon verran blogittelua kerralla.

Laitetaan jo nyt alkuun (että ei mene ihan pelkästään jenkkifutislöpinäks) että ei oo vielä jalka parantunu enkä oo pystyny täyspainosesti treenaamaan. Vähä huolestuttaa et ehdinkö oppia kaikki kuviot ajoissa, kun kahen viikon päästä jo ensimmäinen peli.

Mutta positiivisiin asioihin: viime viikonloppu oli loistava. Ensin perjantaina käytiin host-perheen kanssa hohtokeilaamassa. En voittanu mut hauskaa oli. Lauantaina mentiin host-äiti Sandran pikkuveljen Garrickin (17.v. mut eri koulussa) kanssa ostarille. Pyörittiin siellä yli 4 tuntia ja tulihan sitä osteltua parit t-paidat ja shortsit. Käväistiin myös pelihallissa kokeilemassa taitoja. Mutta koko viikonlopun huipennus oli sunnuntaina, kun Arturo ilmoitti että oltiin menossa Hollywoodiin katsomaan Cirque du Soleilia. Sitä showta ei voi oikein edes sanoin kuvailla. Jokaisen kohtauksen ajan pystyi vaan katsomaan henki salpautuneena. Suosittelen shown katsomista kaikille jotka saavat siihen tilaisuuden. Esityksen jälkeen käveltiin hiukan Hollywood Boulevardia pitkin katsellen maassa olevia tähtiä ja toisenlaisten tähtien kädenjälkiä, sekä käytiin syömässä.

Maanantaina tuli paluu arkeen koulun muodossa. Oonpa jopa ehtiny pari koetta/testiä ehtiny tehä. Mut olivat kyllä suurimmalta osin naurettavan helppoja. Silti ei passaa valittaa, ihmiset on ollu niin mukavia ja auttavaisia. Ilmeisesti sini-vihersilmäiset blondit saa erityiskohtelua eksoottisuutensa takia.

 Ei vaan arkipäivisin ole turhan paljon aikaa ylimääräiseen toimintaan; koulua kun on kahdeksasta kolmeen ja sen jälkeen 3 tunnin jenkkifutisharkat. Eli kotona olen joskus 6 ja 7 välillä. Mutta silti olen ehtinyt käydä jo ensimmäisessä paikallisessa Rotary-kokouksessa. Vaikka kaikki asiat käytiin läpi espanjaksi ( eli aika pihalla olin), niin sielläkin otettiin vastaan avoimin sylin.

Jos edellinen viikonloppu oli mieluisa, niin ei kyllä taida jäädä tämäkään paljon kakkoseksi. Tänään perjantaina kävin jo samalla espanjan tunnilla olevan kaverin luona ja huomenna lauantaina ohjelmassa on sekä Rotary-tapahtuma (ilmeisesti jotain venettä rakennetaan), että myös Club Deportivo Chivasin normijalkapallopeli Real Salt Lake Citya vastaan. Eiköhän noistakin kokemuksista tule laitettua tänne infoa sitten seuraavassa blogimerkinnässä. Todennäköisesti ei kestä niin kauan kuin tällä kertaa.

Tuli taas kerrottua vähän meiningistä täälläpäin, toiovttavasti jaksatte seurata!

1)Cirque du Soleilin mainos
2)Garrick ja Sandra keilahallilla
3) Kilpakumppanit mahtu kuiteski vielä samaan kuvaan
4)&5) Siistejä palloja
6)Hollywood Theatre
7)Starojen kädenjälkiä
8)Kadunkulmaa pukkaa
9) Chocolate factory, elämäni ensimmäinen suklaalla kuorrutettu omena oli iha jees

Jo yli viikko Losissa ja lovin it

Oho, saan itteni kirjottamaan jo toista blogimerkintää, saavutus jo sinänsä...
Ollu aika hektinen alkuviikko koulun alkamisen takia. En meinannut aluksi saada kursseja ollenkaan kun maanantaiaamuna(jolloin oli ensimmäinen koulupäivä) selvisi, että ennen kuin voin valita mitään, mun piti tehä englannin testi. Tiistaina sitten sitä tekemään ja tuli "fluent"-paperit,eli pystyin ottamaan normaaleja koulukursseja. Paikallinen opo sanoi että en voi valmistua high schoolista, joten otin vaan kursseja joiden avulla voin pitää tietoja yllä ja päästä sisään oikeaan high school teen-elämään. Tällä hetkellä mulla on matikkaa, Amerikan historiaa, enkkua, espanjaa ja elokuvakurssi, missä vaan katotaan leffoja. Eli aikaa rentoo kuitenki. Hirvee säätäminen kaikessa kuiteski oli ja vielä on että voin sanoa että oon pettyny Kalifornian koulujärjestelmään.

Mitä aikaa mulla nyt on ollu koulupäivien ja jenkkifutisharkkojen (jotka on nyt koulun alettua viimeisenä tuntina kahdesta kuuteen) nii on mukavaa ollu. Käytiin viikonloppuna Santa Monican uimarannalla. Pitihän sitä vettä mennä kokeilemaan: oli aika vilposta. Sen jälkeen tapasin Arturon sedän ja serkkuja. Söin ekan corndogini, maistu aika keinotekoselta.

Myöhemmin mentiin Rotaryihmisten grillailuiltamiin, missä tapasin toisen isäntäperheeni. Vaikka ruoka oli hyvää, se ei oikeen meinannut maistua, koska edellisiltana katsottiin isolla porukalla (samalla grillaten ja syöden) U-20 jalkapallon MM-kisojen puolivälierä Meksiko-Kolumbia. Itse kolumbialaisina hostperheeni otti pelin tosissaan ja olivat todella pettyneitä Kolumbian hävitessä 3-1. Mutta tunnelma oli kuitenki hyvä ja tapasin paljon isäntäperheen perhetuttuja ja ystäviä.

Eli hyvin kulkee, toivottavasti vaan etureiteni paraneee ja voisin jo laittaa kaikki kamat päälle jenkkifutisharkoissa, haluaa iskemään lujaa!

1)Kolumbia-paita päällä edustaen pelin aikana Sandran ja Arturon kanssa
2)biitsillä, huom! teksti paidassa ;)
3)&4) Santa Monica Beach

" The more money you give us, the more money we'll have!"

Noniin, ensimmäinen blogimerkintä Jenkeissä. Varmaan tulee yllättävänkin paljon tekstiä joten lueskelkaa jos jaksatte.

Tosiaan oltiin ensin 3 päivää New Yorkissa muiden Rotary-nuorten kanssa. Voin kertoo että oli ihan mielettömän siistiä. Ekana päivänä käytiin jo hakemassa ensimmäiset "juoksuhodarit", eli juostiin lähimmälle hodarikiskalle hakemaan syömistä. Tuli termi tutuksi parina ensimmäisenä päivänä, kun ei aina ollut aikaa pysähtyä syömään. Mutta oli kyllä loistava reissu. Käytiin Nykin kiertoajelulla, kattomassa Leijonakuningas-musikaali Broadwaylla, vierailemassa Empire State Buildingissa, syömässä Benihana of Tokyo-nimisessä ravintolassa ja joka päivä käytiin kiertelemässä kaupungilla. 50 nuorta Nykissä, joten ei hirveesti tullu nukuttua(jopa bell boy huomautti että ei saa mennä liian aikaisin nukkumaan). Kaduilla näki vaikka minkälaisia ihmisiä. Erityisesti jäi  mieleen katutanssijaryhmä, jota on suoraan lainattu tämän kirjotuksen otsikkoon. Uskomattomia kavereita. Rakennukset oli korkeita ja hienoja, joten tuli turistityyliin käveltyä suu auki katse taivaissa. Tiistaina sitten lähti 4.45 bussi hotellillta lentokentälle ja siitä sitten itse kukin jatkolennoille. Henkilökohtasesti nukuin koko 6 tuntia Los Angelesiin.

Saavuin Losiin siis eilen, ja tähän mennessä kaikki on kuten "mainostettiin". Perhe on aivan loistava. Asustelen Arturo Velasquezin ja Sandra Sanchezin luona ensimmäiset 6 kuukautta. Heillä ei ole lapsia, mutta 5-vuotias Fidel-koira. Talo on siisti ja pihalta löytyy uima-allas ja poreamme. Myös tennis-ja squashkenttien käyttö on sallittua. Onpa asuinrakennusten käytössä myös saunakin, pitää varmaan testata täyttääkö se suomalaiset standardit.

Kävin tänään koululla ensimmäistä kertaa ja pääsin jo hiukan osallistumaan jenkkifutistreeneihinkin. Tosin ensin piti käydä lääkärintarkastuksessa toteamassa että oon terve. Juoksin alkulämpöspurtit joukkueen kanssa, mutta muuta en vielä tehnyt koska vakuutus on hommaamatta ja pelikirjan oppiminen vaiheessa. Kevyet 10 40 jaardin spurttia 45 sekunnin huilaustauoilla antoi kyllä kuvan että töitä täällä kyllä tehdään ja mukisematta. Kuulemma aikovat laittaa mut puolustukseen linebackiksi ja hyökkäykseen blokkaavaksi tight endiksi. Kilpailu pelipaikoista on kovaa, mutta parhaani teen ja pitää katsoa mihin se riiittää.

Kuvat:
1) hotellin hissiaula
2) joku katu
3) kadunkulma(ei taaskaan hajua, mikälie)
4) elokuvista tuttu Nykin taksi
5) juu on ne korkeita
6) Times Square
7) menossa kattomaan Leijonakuningasta
8) näköalaa Empire State Buildingista
9) taksin sisältäkin kuvaa
10) oisko jokin Donald Trumpin mökeistä?
11) Starbucks, tulee varmaan sekin tutuksi

Ja ajoissa liikenteessä

Tulihan tääki nyt sitte tehtyä, ois voinu tietty aikasemminki alottaa. Eli tosiaan 17.v. jantteri Siilinjärven metropolista lähtee isolle mantereelle vuodeksi. Aluksi oli suunta Utahiin ,mutta vaihtuikin sitten Los Angelesiin, enkä kyllä valita. Alle viikko aikaa lähtöön ja tuntuu että hirveesti olis vielä asioita tekemättä, mut eiköhä tää tästä kunhan vähä potkii.

Ps. En todellakaan tiedä miten paljon saan tänne kirjotettua vuoden aikana, mut pitää kattoo jos vaikka jaksas hönkiä.